Syyttely, aliarviointi tai kauhistelu eivät ole oikeita tapoja kohdata muistisairasta. Anne Happo pyrki luennollaan hälventämään muistisairauksiin liittyviä ennakkoluuloja ja vääriä suhtautumistapoja. Muistisairaat ovat keskuudessamme, sillä Suomessa heitä on yli 190 000.

 

Yksinkertaista puhetta, mutta älä puhu kuin yksinkertaiselle. Tämän hyvän muistisäännön tarjoili pyhäjärvinen Anne Happo. Hän oli kertomassa viikko sitten Merijärvellä, miten muistisairaita tulisi kohdata, mitä muistisairaudet ovat, kuka niihin sairastuu sekä miten omat elintavat vaikuttavat niiden ehkäisemiseen.


Happo on työskennellyt yli 20 vuotta muistisairaiden parissa, nykyisin RAYn rahoittamassa Keski-Pohjanmaan Muistiluotsissa, jonka toiminta-alueella on 22 kuntaa. Muistiluotsin kattojärjestö on Muistiliitto.


Yleensä muistisairaus koskettaa ikäihmisiä, mutta noin seitsemän tuhatta henkilöä Suomessa sairastuu niihin jo työiässä. Normaali ikääntyminen ei vie muistia eikä kykyä uusien asioiden oppimiseen. Heikentyneen muistin taustalla on aina jokin syy, joka on syytä selvittää. Suurin osa arkisesta unohtelusta johtuu huonosta keskittymisestä aiheeseen. Jos muistiongelmat kuitenkin lisääntyvät ja alkavat vaikeuttaa arkisia toimia, on syytä hakeutua muistihoitajalle.


Yleisimmät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen muistisairaus ja Lewyn kappale -tauti. Sairauden alkuvaiheessa oireet ovat lieviä eivätkä välttämättä helposti tunnistettavissa.


Sairauden hälytysmerkit ovat sovittujen tapaamisten unohtelu, saman asian toistelu, vaikeudet esimerkiksi laskujen hoitamisessa ja keskusteluihin osallistumisessa sekä ajan ja paikan tunnistamisessa. Sairauden edetessä ulkonäöstä huolehtiminen heikentyy ja ihminen vetäytyy sosiaalisista tilanteista. Muistisairaus voi aiheuttaa myös masennusta, pelkoa, epäilyksiä ja ahdistuneisuutta. Usein sairaus muuttaa ihmisen persoonallisuutta ja käyttäytymistä.

 

Empatia auttaa


Syyttely ja aliarvoiminen tai ylireagointi kauhisteluineen eivät ole oikeita tapoja kohdata muistisairasta, Happo korostaa. Hän kehottaa kuuntelemaan oikeasti ja havainnoimaan sairaan tunnetiloja. Kohtaamisen tulisi olla rauhallinen ja sairaalle pitäisi jäädä tunne, että toisella on aidosti hänelle aikaa.


”Empatian kyky, toisen asemaan asettuminen auttaa”, Happo korostaa. Empatiaa voi harjoitella kysymällä itseltään: Miltä tuntuu olla huolissaan, yksinäinen, vihainen ja surullinen? Miltä tuntuu, kun unohtaa asiat, jotka on ennen tiennyt ja osannut? Miltä tuntuu, jos ei ymmärrä keskustelua?


Käytännön toiminta, arkielämästä, työstä ja harrastuksista kiinni pitäminen niin pitkään kuin se on mahdollista, järkevää ja turvallista, on hyvää terapiaa myös muistisairaalle.


Teemalla ”aivoterveyttä arkipäivään” Happo kertoi myös tapoja, joilla muistisairauksia voidaan ehkäistä. Liikunta on lääke. ”40 minuutin kävely kolmesti viikossa yhden vuoden ajan kasvattaa aivojen muistikeskuksen kokoa kaksi prosenttia”, Happo kertoi tutkimustuloksista. Diabetes kannattaa hoitaa tai pyrkiä ehkäisemään kakkostyyppiä elintavoillaan, sillä diabetes kaksinkertaistaa Alzheimerin taudin riskin. Tupakka, alkoholi ja huumeet altistavat myös muistisairauksille, samoin riittämätön uni tai pitkään jatkunut stressi.

 

 

 

   


Tokola   

   Pajala

yhteystiedot

Liitteet