”Koitan olla ihmisläheinen sekä päättäjien että työkavereiden suhteen. Ei minun tartte olla kingi tässä hommassa, vaan joukkuepelaaja, eikä minulla ole tarpeita olla itse esillä asioissa”, linjaa vastavalittu Oulaisten uusi kaupunginjohtaja Hannu Kaartinen omia ajatuksiaan.

 

Vastavalittu Oulaisten uusi kaupunginjohtaja Hannu Kaartinen sanoo, ettei kaupunginjohtajuus tuonut yhtään yllätystä eteen. Yli 30-vuotisen kamreerin uransa aikana hän on ehtinyt sijaistaa kaupunginjohtajaa useita kertoja. Virkaa tekevänä johtajana hän oli useita kuukausia, ensin Esa Sippolan pitkän sairausloman ajan, sitten tämän lomien ajan. Ajankohtaisimmat tehtävät olivat viimeviikkoinen kaupunginvaltuuston ja maanantainen hallituksen kokous.


Muitakin päivää venyttäneitä kokouksia kertyi: seutuhallitus, Uusi kunta -hanke, Pyhäjoen ydinvoimalan ohjausryhmä, maakuntauudistuksen talousryhmä ja työjaosto, kuntajohtajien strategiaryhmä. Tulossa oli myös ensimmäinen strategiakokous omien valtuutettujen kanssa. Kuulostaako tylsältä?


Entisen kuntajohtajan, Antti Niemelän välillä lennokkaita, ”junan tuomia” ajatuksia muistellessaan, Kaartinen jopa innostuu. Visioidakin kuntahallinnossa saa. Kyllä ne visiot kuitenkin joku alas ampuu. Tai sitten ei. ”Hallinnossa on nyansseja. Siitähän ne kuntien erot tulee sitten”, Kaartinen miettii.


Yhteen isoon visioon Kaartinen aikoo tarttua tarmolla heti alkutöikseen. Miten Oulaisten taantuva väkiluku käännetään kasvuun? Se on suurin kysymys heti valtuuston strategiatyön alkaessa. Voi tietysti käydä niin, että 61-vuotiaan Kaartisen virkaikä loppuu kesken. Kesti kymmenen vuotta nostaa Oulaisten talous kriisistä ja kuuden miljoonan alijäämästä nykyiselle tasolleen, kuuden miljoonan taseylijäämäiseksi.


Tältä vuodelta Oulainen tekee jälleen kahden miljoonan ylijäämätuloksen, kuudetta vuotta peräkkäin. Kaupunki voitti Jedua vastaan käymänsä eläkemenoperusteisia maksuja koskeneen kiistan, jonka korkein hallinto-oikeus vihdoin, vuosia jatkuneen oikeusprosessin jälkeen ratkaisi kaupungin eduksi. Sen arvo on 1,2 miljoonaa. Loppuosa ylijäämästä tulee budjetissa pysyneestä erikoissairaanhoidosta ja kohtuullisista rahoituskuluista.


Palataan hetkeksi siihen, miksi Oulainen syöksyi kriisikunnaksi. Kaupunki oli käyttänyt mittaviin kouluinvestointeihin reilusti yli kymmenen miljoonaa omaa rahaa samalla, kun kolmasosa teollisista työpaikoista katosi Flextronicsin siirtäessä tuotantonsa muualle.


Nyt tilanne on täysin toinen. Oulaisten työpaikkaomavaraisuus on yli sata. Kaupungissa on enemmän työpaikkoja kuin mitä täältä kulkee muualla töissä. Tämän määritelmän mukaan Oulainen on keskuskaupunki.


Maahanmuuttoako?


Haittaako kriisikunnan imago edelleen? Kenties, mutta eteenpäin on mentävä. Vielä 90-luvun alussa Oulaisissa oli 8500 asukasta, nyt 7400. ”Väestökato on meidän ykkösprioriteetti, mistä se johtuu?” Kaartinen kysyy ja vastaa itse. ”Kätilö saa täältä työpaikan, mutta hänen pitäisi saada myös varmuus työpaikkojen pysyvyydestä. Teollisia työpaikkoja on, mutta niihin kuljetaan muualta. Ihmisille pitää luoda pysyvyyttä, että kannattaa asua ja rakentaa omakotitalot tänne. Firmojen kannalta olisi parempi, että työntekijät asuvat täällä.”


Kaartinen aikoo nostaa keskusteluun myös työperäisen maahanmuuton. Siitä ei maalaiskaupungissa puhuta, koska se yhdistetään pakolaisuuteen, joka nykyisessä asenneilmastossa nostaa helposti karvat pystyyn. Totuus on, että perinteisiin ammatteihin, esimerkiksi metalliteollisuuteen tai laitoshuoltoon ei löydy ammattitaitoisia, suomalaisia tekijöitä. Silloin heitä on ennakkoluulottomasti houkuteltava muista maista.


Väkiluvun aleneminen pudottaa verotuloja, mutta myös valtionapuja. ”Ensi vuodelle valtionosuudet tipahtaa yli 800 000 eli 108 euroa jokaista oulaistelaista kohti. Taustalla on väkiluvun lasku. Lisäksi syntyvyys on ollut tosi pientä, ennuste tälle vuodelle on vain 50 syntyvää lasta, kun se on parhaimmillaan ollut toista sataa.”

 

Yhteisiä asioita


Kunnan päätöksentekoa ohjaavaa strategiaa Kaartinen ei halua hyllyynsä valtuustokauden ajaksi pölyttymään. ”Sen on oltava eteenpäin suuntautuva, jollakin lailla konkreettinen paperi. Haluamme siihen laajasti ideaa ja valmistelua, esimerkiksi nuorisovaltuusto on kutsuttu Honkamajalle tänä iltana (tiistaina) sitä varten. Katsotaan, mikä saa kannatusta, kuullaan kaikkien mielipiteitä, kaikki mielipiteet on arvokkaita. Emme perusta työryhmiä, jotka alkavat omia asioita itselleen. Nämä eivät ole kenenkään omia asioita, vaan kaupunkilaisten yhteisiä.”
Huomaamattaan Kaartinen tulee sanoneeksi hyvän strategian strategian sisälle. Mennään sillä.


Terveydenhoidossa Oulainen jäi, jättäytyi tai jätettiin yksin suuria terveydenhoitokuntayhtymiä perustettaessa. Jälkeenpäin ajateltuna sekin oli viisasta, sillä sote-uudistuksessa Kallion, Selänteen ja Helmen kaltaiset yhtymät puretaan. Oulaisten vahva perusterveydenhuolto suitsii hyvin erikoissairaanhoidon menoja.


Tulevasta sote-uudistuksesta ei vielä tiedä. ”Meillä on enemmän menetettävää tai enemmän voitettavaa uudessa maakunnassa. Se on kuitenkin hyvä, että myös naapurikunnat ovat huomanneet Oulaskankaan merkityksen. Siellä kulkee paljon töissä muualtakin”, Kaartinen sanoo ja korostaa samaan hengenvetoon myös terveydenhuolto-oppilaitosta niin koulutuksen järjestäjänä kuin työpaikkojen edistäjänä. Hyvin suuri osa opiskelevista sijoittuu lähialueelle töihin. ”Jos he opiskelisivat muualla, he kävisivät myös töissä muualla.”


Oikeusprosessi synnytysosastosta on edelleen kesken ja kestänee ainakin seuraavat kaksi vuotta. Tuona aikana ministeriö ei käsittele poikkeuslupia synnytysosaston puolesta. ”Päivystysasetus on meidän kannalta huono, sillä siinä puhutaan vain keskussairaaloista. Oulaskankaan ortopedisten leikkausten määrä lisääntyy. 600 leikkausta oli ennen, nyt se on 900 kappaletta. Siinä puolen on tulevaisuutta. Ja lisäksi Oulaskankaalla on kokeilu Visalan mielenterveyspotilaista. Mikä on tuleva malli siinäkin?” Kaartinen miettii.


Minkälaisen johtajan Oulainen Kaartisesta saa? ”Pyrin olemaan yhteistyöhakuinen, hankkeita voitaisiin jokainen omalta osaltaan viedä eteenpäin. Yhteispeliä aina peräänkuulutan, haluan uskoa, että kaupungilla on hyvä henkilöstö ja ammattitaitoisia ihmisiä töissä. Itselläni ei ole poliittisia sitoumuksia, hyvä että tulee erilaisia ajatuksia. Minulle ei tarvitse panttailla mielipiteitä.”
Kaupunginkamreerin virka tulee hakuun ensi vuonna. Paikalle on tullut kaupungin ulkopuolelta jo kyselyjä.

 

 

 

   


Tokola   

   Pajala

yhteystiedot

Liitteet