Nuoren kanssa pitää ottaa puheeksi, miksi älylaitteen käyttö huolestuttaa, toteaa Vanhempien Akatemian kehittämispäällikkö Riitta Alatalo

 

Oulaisten lukiolla pidettiin viime viikolla luento Älykännykän haasteet ja mahdollisuudet - Häiritsevä härpäke vai tarpeellinen tavara. Luennoitsijana toimi lapsiperhe- ja parisuhdetyön asiantuntija sekä Vanhempien Akatemian kehittämispäällikkö Riitta Alatalo.

Riitta Alatalon luento keskittyi erityisesti lasten ja nuorten älylaitteiden käyttöön ja pelaamiseen sekä siitä mahdollisesti aiheutuviin ongelmiin.
Riippuvuus-termiä käytetään hyvin paljon, mutta erään tutkimuksen mukaan 11 000 nuoresta vain noin neljä prosenttia on oikeasti someriippuvaisia. Liiallinen ruutuaika voi kuitenkin johtaa useisiin todellista addiktiota kevyempiin, mutta silti merkittäviin ongelmiin.
Nuorten älypuhelimen käyttö usein huolestuttaa vanhempia ja aiheuttaa riitoja nuoren ja vanhemman välille.
”Koska älypuhelin on suhteellisen uusi tulokas, ei ole vielä syntynyt vakiintuneita kasvatuskäytäntöjä. Joudumme rakentamaan toimintamallit itse, ja olemme ensin vähän kädettömiä ennen kuin pääsemme kiinni asiaan”, Alatalo selittää.
Pääsääntöisesti nuoret itsekin tiedostavat käyttävänsä kännykkää liikaa, mutta usein he tarvitsevat vanhemman apua rajojen asettamisessa. Liiallinen ruutuaika muun muassa vaikeuttaa keskittymistä läksyihin ja koulunkäyntiin sekä heikentää unenlaatua.
”Jos nuori tai lapsi käy koulussa, tekee läksyt, nukkuu ja syö riittävästi sekä näkee kavereita myös kasvokkain, ei silloin pelaamisesta tai kännykän käytöstä ole yleensä haittaa. Mutta jos nämä elämän perusasiat alkavat tökkiä, niin silloin pitää olla huolissaan”, Alatalo varoittaa.

Alatalo kertoo, että yksi suurimmista liiallisen älylaitteiden käytön uhkista on sen negatiivinen vaikutus uneen.
”Nuoret tarvitsisivat kahdeksasta kymmeneen tuntia yöunta, mutta suurin osa nukkuu alle seitsemän tuntia, eli he ovat jatkuvassa univelassa. Viikonloppuna sitten tulee valvottua entistä myöhempään ja nukutaan iltapäivään asti ajatellen, että se korjaa tilannetta, mutta näinhän se ei ole.”
Huolestuttavaa on myös se, kuinka paljon älylaitteet vievät aikaa nuorten liikkumiselta.
”Lapset ja nuoret tarvitsevat päivittäin vähintään tunnin tai pari reipasta liikuntaa ja tiedämme, että noin 80 prosenttia suomen nuorista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Se on kauhean iso luku.”

Suomalaisista 10-19-vuotiaista nuorista jopa 99% pelaa keskimäärin 12 tuntia viikossa. Tutkimuksen mukaan pelaajista kymmenen prosenttia kärsii ongelmalliseen pelaamiseen liittyvistä oireista, kuten alakuloisuudesta, väsymyksestä ja ahdistuneisuudesta.
”Pelaaminen vaatii monimutkaista tiedon käsittelyä, peleissä on tietyt tavoitteet ja strategiat ja usein tarvitaan myös yhteistyökykyä - tämähän kuulostaa ideaalilta aivotreeniltä. Pelaamisessa on paljon hyvääkin, mutta ongelmapelaaminen on aina haitallista.”
Alatalo antoi luennossaan hyviä neuvoja vanhemmille, joiden lapsille älylaitteiden käytöstä on kehittynyt ongelma.
”Tärkeintä on lähteä hakemaan myönteistä vuorovaikutusta ja puheyhteyttä. Nuoren kanssa pitää ottaa puheeksi, miksi älylaitteen käyttö huolestuttaa.”
Päivittäinen keskustelu ja läsnäolo perheen kesken on lapsille ja nuorille välttämätöntä. On tärkeää pitää kiinni perheen yhteisestä ruokailuhetkestä ja tarjota heille myös vaihtoehtoista tekemistä pelaamisen tilalle. Tottumuksia voi lähteä muuttamaan esimerkiksi antamalla lapselle vähän lisäaikaa älylaitteen kanssa jokaista ulkona liikkuen vietettyä tuntia kohden.

Tiia Riikonen

 

 

 Erma 2x65

 ST 84x50 UUSI 

31648308 1692794157469228 5656655289575800832 n

 

   Pajala

 

 

yhteystiedot