Rantasenjärven turvelautat, kooltaan enintään noin 50 x 30 m, vedettiin vinssillä rantaan (kuva: Walter Röbbelen).

 

Vihannin Rantasenjärven koekunnostus on saatu päätökseen. Koealue käsitti kahdeksan hehtaaria, eli noin viidesosan järven pinta-alasta. Kesän aikana järven turvelautat vedettiin itärantaan ja kasattiin aumoihin. Vuoden 2018 syksyllä aumat levitetään, jyrsitään ja alue maisemoidaan.

 

Järven koekunnostus sai alkunsa Läntisrannan kyläyhdistyksen aloitteesta. Hanketta hallinnoi Raahen kaupunki ja sen talousarvio oli 47 000 euroa. Summasta oli puolet Vattenfallin ympäristörahaa sekä Ely-keskuksen ja Raahen kaupungin osuutta noin 25 prosenttia kummaltakin.


Jatkohankkeeseen kuuluu Rantasen- ja Saarelanjärvien kunnostus kokonaisuudessaan sekä kolmen valuma-alueella olevan kosteikon suunnittelu. Hankkeet päättyvät ensi vuoden lopussa.
Vihannin järvet, Kirkkojärvi, Saarelanjärvi ja Rantasenjärvi, sijaitsevat Vihannin taajaman länsipuolella kirkonkylän läheisyydessä. Järvien kunnostusta suositeltiin Ely-keskuksen kahden vuoden takaisessa hoito-ohjelmassa.


Turvelautat irrotettiin ponttoonilta käsin. Lautan taakse tehtiin ura, johon laskettiin teräsvaijeri. Vaijerin päät sidottiin yhteen ja solmukohtaan kiinnitettiin toinen vaijeri, jolla lautta vedettiin rantaan. Kunnostus sujui erittäin hyvin. Suurimmillaan lauttojen koko oli noin 50 x 30 metriä. Rantaan nostettiin urakoitsija Kalevi J. Pelkosen mukaan reilusti yli 5000 kuutiota.
Käytetyllä menetelmällä lautat saatiin ehjinä rantaan siten, että liejua ja mutaa ei kulkeutunut alempiin vesistöihin. Turvelauttojen kasvillisuus irtosi juurineen. Hankkeessa uskotaan, että järven puhdistus on tällä menetelmällä, verrattuna ruoppaukseen, ympäristöystävällisempää ja merkittävästi pitkävaikutteisempaa. Kunnostuksen jälkeen havaittiin, että puhdistetun alueen vesi oli aikaisempaa kirkkaampaa.

 

Uudelleen vesitystä

Suomessa on kuivatettu 1800-luvulta lähtien lukuisia järviä, Vihannissa Alpuanjärvi sekä Kirkkojärvi, Saarelanjärvi ja Rantasenjärvi. Kun 1952 Vihannin järvistä oli laskettu vettä, paikallislehti kirjoitti, että Vihanti oli menettänyt helmensä. Sen sijaan, että olisi saatu uutta peltoa, järvipohjat muuttuivat rumiksi pajukoiksi. 

 

Jo 60-luvulla, maatalouden ylituotannosta puhuttaessa, nousi esiin ajatus järvien uudelleen vesittämisestä. Kirkkojärvi sai vetensä takaisin kuitenkin vasta 1989, muut kaksi järveä kymmenkunta vuotta myöhemmin. Järvien pohjat ruopattiin 2000-luvun alussa, mutta vain rantakaistoilta. Järvet alkoivat kasvaa umpeen ja soutaminen ja kalastaminen kävivät hankalaksi. Nykyisen kunnostamisen tavoitteena on nostaa järvien virkistysarvoa.

 

 

 

 Erma 2x65

 

   


Tokola   

   Pajala

yhteystiedot

Liitteet