Itse alusta loppuun asti rakennettu pieni höyrykone on tiettävästi uniikkikappale Oulaisten historiassa. Höyrykone on kaksitoiminen, eli mäntä tuottaa liike-energiaa paitsi alas painuessaan myös ylösnoustessaan, jolloin hukkaenergiaa, ”luhvia”, ei synny. Höyrykoneessa tarvitaan tietysti myös ylipaineventtiili, jota Rautio kuvassa osoittaa. Höyrykoneen edessä on sen osien valamiseksi valmistettuja muotteja.

 

Oulainen sai menneen juhlavuoden kunniaksi tiettävästi historiansa ensimmäisen paikkakunnan nimissä valmistetun höyrykoneen. Kyseessä on pieni, nestekaasulla toimiva höyrykone, joka on valmistettu alusta loppuun asti käsityönä sulasta teräksestä lähtien.


Koneen keksijä, suunnittelija ja valmistaja on oulaistelainen Vesa Rautio, joka on ollut ikänsä kiinnostunut vanhoista koneista ja laitteista. Höyrykoneen osien valaminen ei ollut ”takkusten takana”, sillä Rautio sai valuapua Raimo Takkuselta, jolla on kotonaan Alavieskassa pienimuotoinen metallivalimo.


”Se oli viime vuonna kevättalvella, kun valoimme osia. Muistan sen siitä, että maa oli vielä jäässä, kun laitoimme tulikuumat aihiot siihen jäähtymään”, Rautio kertoo.
Höyrykoneen valmistus alkoi siis siitä, että Rautio valmisti osien valumuotit ja sula messinki kaadettiin 1300-asteisena valuhiekasta muovattuihin muotteihin. ”Hiontojen ja koneistuksen jälkeen osat alkoivat pikkuhiljaa muistuttaa moottorin osia.”


Avusta höyrykoneen eri työvaiheissa Rautio kiittää Perttulan hiekkapuhallusveljeksiä, Tero Koskelaa, Oulaisten Metallityötä, Oula-Peltiä ja Romu-Heikki Rautiota, joka nimestään huolimatta ei ole Vesalle mitään sukua.


Rautiolla on omistuksessaan myös toinen, vielä huomattavasti pienempi höyrykone, joka on englantilaisvalmisteinen. Kirjoista lukemalla ja asiantuntijoilta kyselemällä hän uskalsi ryhtyä kokeilemaan myös oman höyrykoneen valmistamista.


”Se on historiallinen Suomi 100 ja Oulainen 150 vuotta höyrykone. Sen valmistaminen ja käyttökuntoon saaminen vei yhteensä noin puoli vuotta. Lumi oli keväällä vielä maassa, kun valmistus aloitettiin ja syksyllä koneen valmistuessa lumi oli maassa uudelleen.”

 

Kädentaidot Könnin kellosepiltä


”Kansanomaisesti höyrykoneen toiminta on sitä, että kun umpinaisessa astiassa on vettä, jonka lämpötilaa nostetaan, syntyy vesihöyryä, jonka tilavuus kasvaa, eli tästä syntyy paine. Höyrykoneessa veden tilavuuden muutos muutetaan mekaaniseksi liikkeeksi”, Rautio selittää.


Raution uniikkihöyrykone on ns. kaksitoiminen, mikä tarkoittaa sitä, että koneessa on luistikoneisto, joka jakaa höyrynpainetta männän ylä- ja alapuolelle oikea-aikaisesti. Tällainen höyrykoneisto on yksitoimista taloudellisempi ja energiatehokkaampi, mutta myös monimutkaisempi valmistaa.


Höyrykoneen paineastiana on kaksi päällekkäin hitsattua aitoa paineastiaa, jotka Rautio on päällystänyt puuvuorauksella, jotta syntyvä höyry säilyy mahdollisimman kuumana.


”Jos vain Wanhaa Woimaa kiinnostaa, niin tuon höyrykoneen näytille Weteraanikonepäiville. Nyt käytän sitä jääkaapin kompressorilla, mutta sitten päivien aikana kaasutoholla, jossa riittää kapasiteettia höyryntuottoon pidemmäksi aikaa.”


Rautio kertoo olleensa kiinnostunut fysiikasta, elektroniikasta ja sähköopista jo keskikoulussa. ”Korjasin jo silloin luokkakavereittenkin radioita. Tästä tuli työura. Olin Ura-Asennuksella kymmenen vuotta ja jatkoin yksityisyrittäjänä yli 35 vuotta.”


Rautio muistaa keskikouluajaltaan myös vuotta vanhemman, sittemmin teollisuusneuvokseksi nimitetyn Jorma Terentjeffin. ”Hän se minua innoitti fysiikkaan. Yritin ottaa Jorman kiinni fysiikan arvostelussa, mutta niin kävi, että sillä oli täysi kymppi ja minulla yhdeksän.”


Myöhempi innoittaja on ollut luonnollisesti Wanha Woima, jolta löytyy monenlaisia höyrykoneita ja jonka perustajajäsen myös Rautio on.
Rautiota kiinnostaa kaikki liikkuva: hän rakentelee pienoislennokkeja ja kehittelee tuulivoima- ja aurinkosähkökennokokeiluja. Käsillä tekeminen periytyy äidin puolen suvusta, joka on kuuluisa eteläpohjalainen Könnin kellosuku. Tietysti Rautio on rakentanut myös oman ”könninkellonsa”. Se valmistui pojan syntymäpäiväksi 1982 ja soittaa tasatunnein Westminster Abbeyn sävelmää.


Asta Uusivirta

 

 

 Erma 2x65

 ST nettikauppa 

31648308 1692794157469228 5656655289575800832 n

 

   Pajala

 

 

yhteystiedot