Hyvä työpaikkakehitys heijastuu kuntiin monin tavoin. Työpaikkojen lisääntyminen lisää väestömäärää, tervehdyttää ikärakennetta nuoremmaksi ja lisää tätä kautta myös syntyvyyttä. Kuva Oulaistenkadulta (kuva: Markus Soukka).

 

Oulaisten väkiluku näyttäisi vihdoin kääntyneen kasvuun. Kuluvan vuoden tammikuun lopun väkilukutilaston mukaan Oulaisten väkiluku kasvoi kymmenellä hengellä. Yhden kuukauden tietojen varaan ei voi pitkälle ennustaa. 

 

Mutta siitä huolimatta tammikuun tilasto on vuosikymmeniin niin hyvä tulos, että se jo uutinen. Tammikuun hyvä tulos nousee erityiseen arvoonsa myös siksi, että viime vuoden tilasto Oulaisten syntyvyydestä kontra kuolleisuudesta oli huonoin miesmuistiin. Kuolleita oli yli 30 enemmän kuin syntyneitä. Syntyneiden määrä tipahti ennätyksellisen alhaiseksi, vain 56:een, mikä oli selvästi heikoin tulos viimeisten 30 vuoden aikana.


Heikko syntyvyys oli tosin ennakoitavissa jo vuonna 2014, jolloin näkyivät ensmmäiset merkit syntyvien vähenemisestä. Tuolloin syntyneitä ja kuolleita oli ensimmäisen kerran noin 15 vuoden ajanjaksolla yhtä paljon.


Tammikuun väkiluvun nousun takana on viime vuoden syys-, loka- ja marraskuun myönteinen muutos, jolloin Oulaisten väkimäärän väheneminen alkoi selvästi taittua.
Tammikuun tieto lupailee hyvää myös jatkolle. Tilastokeskuksen tilastot ovat niin tarkkoja, että yleensä ennakkotiedot eivät vuoden mittaan ratkaisevasti muutu.
Alueellisesti Oulaisissa ei ole syytä yltyä itsetyytyväisyyteen. Oulun eteläisen alueen 16 kuntaa kuuluvat väestöllisesti menettäjiin. Alueen väkiluku on vähentynyt kolmatta vuotta peräkkäin selvästi. Viime vuonna ja 2015 vähennys oli yli 700 ja vuonna 2016 silloinkin yli 600.

 

Työpaikka ratkaisee


Suurimpia uuden, positiiviseksi kääntyneen väkimäärän selittäjiä ovat teolliset työpaikat, joita Oulaisiin syntyi viime vuonna mm. Lehdolle ja Sievin Jalkineelle. ”Meidän työpaikkaomavaraisuus on yli sata”, muistuttaa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kai Pajala.


Hän viittaa Kunnallisalan kehittämissäätiön julkistamiin tutkimustuloksiin vuodelta 2016. Tutkimukseen haastateltiin yli 3000 suomalaista. Tulokset kertovat sen, mikä on tiedetty jo kauan: työpaikka on selvästi keskeisin tekijä asuinpaikkakuntaa valittaessa. Seuraavaksi tärkeimmät ovat paikkakunnan sijainti, viihtyisä asuinympäristö ja hyvät liikenneyhteydet sekä läheisyys omaan kotiseutuun. Asuntojen hinnat, kunnalliset palvelut tai harrastusmahdollisuudet jäävät perusteluissa kauaksi näiden taakse.
Lisäksi Pajala uskoo, että kaupungin tukipaketilla ensiasunnon ostajille ja lapsiperheille on ollut oma vaikutuksensa. ”Olemme miettineet jopa vauvarahan nostamista tonniin”, hän paljastaa.

 

Ikärakenne tervehtyisi


90-luvun alusta Oulaisten väestönkehitystä seurannut kaupungin entinen suunnittelusihteeri, nykyinen henkilöstöjohtaja Jouni Aitto-oja sanoo, että kymmenen asukkaan lisäys tammikuussa on hyvä luku ”pitkään aikaan”.


”Yleensä talven alkukuukaudet ovat heikkoja, samoin touko-ja kesäkuu, mutta syksy yleensä parempi.” Oulaisissa syksyn väestömäärän lisäys kertoo runsaasta toisen asteen koulutuksesta.


”Odotimme jo vuosi sitten, milloin Sievin Jalkineen ja Lehdon työllistävyys rupeaa näkymään tilastoissa”. Aitto-oja sanoo.
Hän vertaa viivettä siihen, mitä tapahtui, kun 90-luvun lopun Oulaisten suuri työllistäjä, aiemmin Ojala Yhtymä, myöhemmin Flextronics, lopetti toimintansa vuonna 2004. Tehdas oli yli 400 työntekijällään parhaimpina vuosinaan kaupunkiakin suurempi työllistäjä. Flextronics ajoi toimintojaan alas vaiheittain. Ensin työntekijöitä vähennettiin noin puolella, sitten loppuvaiheessa yli kahdella sadalla.


”Poistuma näkyi ikärakennetilastossa viiveellä”, Aitto-oja korostaa. Käytännössä ”poistuma” tarkoitti sitä, että nuori, työikäinen väestö väheni Oulaisista selvästi.
Jos tehdastyöpaikkojen lisääntyminen jatkuu paikkakunnalla viime vuoden tapaan yhtä ripeästi, tervehdyttäisi tämä myös väestön ikärakennetta. Vanhenevan väestön kierteessä nuorille ei ole työtä, syntyvyys on alhaista ja kuolleisuus vastaavasti korkealla.


Aitto-oja ottaa esimerkin myös toisenlaisesta, positiivisesta kierteestä. ”Kun Rautaruukin putkitehdas tuli Oulaisiin vuonna 1977, oli asukasmäärä nousussa ja väestö kohtalaisen nuorta.”


Vielä yli 8000


Naapurikaupunkiin Ylivieskaan verrattuna Oulainen on erilainen sikäli, että täällä väestönkehitys niin määrältään kuin ikärakenteeltaankin on ollut jo vuosikymmenet enemmän sidoksissa teollisuuden ja terveydenhuollon työpaikkoihin kuin palveluihin.


Oulaisten väestömäärä on ollut korkeimmillaan vuonna 1957, jolloin asukkaita oli noin 8500. Tämän jälkeen asukasmäärä lähti laskuun ja laski vuoteen 1974 asti, jolloin asukkaita oli vähäisimmillään 7350. Vuodesta -74 asukasmäärä nousi, muun muassa Rautaruukin ja muun teollisuuden ansiosta aina 90-luvun puoliväliin asti.
Vuosi 1995 oli taitekohta, josta lähtien Oulaisten asukasmäärä on laskenut tasaisesti. Jos tutkii väkilukutilastoja tarkasti, tämänkin saattoi ennustaa jo kolme vuotta aikaisemmin. Tuolloin muuttoliike kaupungista pois alkoi selvästi lisääntyä.


Viime vuoden lopulla Oulaisissa oli 7472 asukasta. Aitto-oja, niin kuin varmasti moni muukin toivoo, että laskun pohja olisi saavutettu viime vuonna. ”Voi olla epärealistista odottaa, että yli 8500 asukkaan noustaan, mutta yli 8000 asukkaan noustaan vielä”, Aitto-oja uskoo.


Vaikka Aitto-oja tavoitettiinkin haastatteluun lomapäiviltään Helsingistä, hän ei henkilökohtaisesti ihannoi suuria kaupunkeja. ”Mikä onni ja autuus se on tämä hirveä palvelujen ja väestön keskittäminen?” hän kysyy.

Asta Uusivirta
Oulainen
 
Oulaisten väkiluku näyttäisi vihdoin kääntyneen kasvuun. Kuluvan vuoden tammikuun lopun väkilukutilaston mukaan Oulaisten väkiluku kasvoi kymmenellä hengellä. Yhden kuukauden tietojen varaan ei voi pitkälle ennustaa. 
Mutta siitä huolimatta tammikuun tilasto on vuosikymmeniin niin hyvä  tulos, että se jo uutinen. Tammikuun hyvä tulos nousee erityiseen arvoonsa myös siksi, että viime vuoden tilasto Oulaisten syntyvyydestä kontra kuolleisuudesta oli huonoin miesmuistiin. Kuolleita oli yli 30 enemmän kuin syntyneitä. Syntyneiden määrä tipahti ennätyksellisen alhaiseksi, vain 56:een, mikä oli selvästi heikoin tulos viimeisten 30 vuoden aikana.
Heikko syntyvyys oli tosin ennakoitavissa jo vuonna 2014, jolloin näkyivät ensmmäiset merkit syntyvien vähenemisestä. Tuolloin syntyneitä ja kuolleita oli ensimmäisen kerran noin 15 vuoden ajanjaksolla yhtä paljon.
Tammikuun väkiluvun nousun takana on viime vuoden syys-, loka- ja marraskuun myönteinen muutos, jolloin Oulaisten väkimäärän väheneminen alkoi selvästi taittua. 
Tammikuun tieto lupailee hyvää myös jatkolle. Tilastokeskuksen tilastot ovat niin tarkkoja, että yleensä ennakkotiedot eivät vuoden mittaan ratkaisevasti muutu. 
Alueellisesti Oulaisissa ei ole syytä yltyä itsetyytyväisyyteen. Oulun eteläisen alueen 16 kuntaa kuuluvat väestöllisesti menettäjiin. Alueen väkiluku on vähentynyt kolmatta vuotta peräkkäin selvästi. Viime vuonna ja 2015 vähennys oli yli 700 ja vuonna 2016 silloinkin yli 600. 
 
Työpaikka ratkaisee
Suurimpia uuden, positiiviseksi kääntyneen väkimäärän selittäjiä ovat teolliset työpaikat, joita Oulaisiin syntyi viime vuonna mm. Lehdolle ja Sievin Jalkineelle. ”Meidän työpaikkaomavaraisuus on yli sata”, muistuttaa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kai Pajala. 
Hän viittaa Kunnallisalan kehittämissäätiön julkistamiin tutkimustuloksiin vuodelta 2016. Tutkimukseen haastateltiin yli 3000 suomalaista. Tulokset kertovat sen, mikä on tiedetty jo kauan: työpaikka on selvästi keskeisin tekijä asuinpaikkakuntaa valittaessa. Seuraavaksi tärkeimmät ovat paikkakunnan sijainti, viihtyisä asuinympäristö ja hyvät liikenneyhteydet sekä läheisyys omaan kotiseutuun. Asuntojen hinnat, kunnalliset palvelut tai harrastusmahdollisuudet jäävät perusteluissa kauaksi näiden taakse. 
Lisäksi Pajala uskoo, että kaupungin tukipaketilla ensiasunnon ostajille ja lapsiperheille on ollut oma vaikutuksensa. ”Olemme miettineet jopa vauvarahan nostamista tonniin”, hän paljastaa. 
 
Ikärakenne tervehtyisi
90-luvun alusta Oulaisten väestönkehitystä seurannut kaupungin entinen suunnittelusihteeri, nykyinen henkilöstöjohtaja Jouni Aitto-oja sanoo, että kymmenen asukkaan lisäys tammikuussa on hyvä luku ”pitkään aikaan”. 
”Yleensä talven alkukuukaudet ovat heikkoja, samoin touko-ja kesäkuu, mutta syksy yleensä parempi.” Oulaisissa syksyn väestömäärän lisäys kertoo runsaasta toisen asteen koulutuksesta.
”Odotimme jo vuosi sitten, milloin Sievin Jalkineen ja Lehdon työllistävyys rupeaa näkymään tilastoissa”. Aitto-oja sanoo.
Hän vertaa viivettä siihen, mitä tapahtui, kun 90-luvun lopun Oulaisten suuri työllistäjä, aiemmin Ojala Yhtymä, myöhemmin Flextronics, lopetti toimintansa vuonna 2004. Tehdas oli yli 400 työntekijällään parhaimpina vuosinaan  kaupunkiakin suurempi työllistäjä. Flextronics ajoi toimintojaan alas vaiheittain. Ensin työntekijöitä vähennettiin noin puolella, sitten loppuvaiheessa yli kahdella sadalla. 
”Poistuma näkyi ikärakennetilastossa viiveellä”, Aitto-oja korostaa. Käytännössä ”poistuma” tarkoitti sitä, että nuori, työikäinen väestö väheni Oulaisista selvästi. 
Jos tehdastyöpaikkojen lisääntyminen jatkuu paikkakunnalla viime vuoden tapaan yhtä ripeästi, tervehdyttäisi tämä myös väestön ikärakennetta. Vanhenevan väestön kierteessä nuorille ei ole työtä, syntyvyys on alhaista ja kuolleisuus vastaavasti korkealla. 
Aitto-oja ottaa esimerkin myös toisenlaisesta, positiivisesta kierteestä. ”Kun Rautaruukin putkitehdas tuli Oulaisiin vuonna 1977, oli asukasmäärä nousussa ja väestö kohtalaisen nuorta.” 
Vielä yli 8000
Naapurikaupunkiin Ylivieskaan verrattuna Oulainen on erilainen sikäli, että täällä väestönkehitys niin määrältään kuin ikärakenteeltaankin on ollut jo vuosikymmenet enemmän sidoksissa teollisuuden ja terveydenhuollon työpaikkoihin kuin palveluihin. 
Oulaisten väestömäärä on ollut korkeimmillaan vuonna 1957, jolloin asukkaita oli noin 8500. Tämän jälkeen asukasmäärä lähti laskuun ja laski vuoteen 1974 asti, jolloin asukkaita oli vähäisimmillään 7350. Vuodesta -74 asukasmäärä nousi, muun muassa Rautaruukin ja muun teollisuuden ansiosta aina 90-luvun puoliväliin asti. 
Vuosi 1995 oli taitekohta, josta lähtien Oulaisten asukasmäärä on laskenut tasaisesti. Jos tutkii väkilukutilastoja tarkasti, tämänkin saattoi ennustaa jo kolme vuotta aikaisemmin. Tuolloin muuttoliike kaupungista pois alkoi selvästi lisääntyä. 
Viime vuoden lopulla Oulaisissa oli 7472 asukasta. Aitto-oja, niin kuin varmasti moni muukin toivoo, että laskun pohja olisi saavutettu viime vuonna. ”Voi olla epärealistista odottaa, että yli 8500 asukkaan noustaan, mutta yli 8000 asukkaan noustaan vielä”, Aitto-oja uskoo.
Vaikka Aitto-oja tavoitettiinkin haastatteluun lomapäiviltään Helsingistä, hän ei henkilökohtaisesti ihannoi suuria kaupunkeja. ”Mikä onni ja autuus se on tämä hirveä palvelujen ja väestön keskittäminen?” hän kysyy.

 

 

 

 Erma 2x65

 

   


Tokola   

   Pajala

yhteystiedot

Liitteet