Veikko Kallio johtaa Eläkeliiton Oulaisten yhdistystä ja vanhusneuvostoa. Hän juhlii lauantaina 70-vuotispäiviään Honkamajalla.

 

Kaipuu kotiseudulle. Se oli tärkein syy, joka sai perjantaina 70 vuotta täyttävän Veikko Kallion asettumaan lopullisesti isänsä ja isoisänsä kotitilalle, Piipsjärven Kallioharjuntien päähän.


Päätös asettumisesta kypsyi pikkuhiljaa. Elli ja Veikko Kallio ehtivät asua, työskennellä ja rakentaa talon Kempeleeseen, Rovaniemelle ja Paavolaan. Lopulta jatkuva reissaaminen alkoi väsyttää.


”Kun 15 vuotta kuljettiin Oulaisten ja Kempeleen väliä, niin se tuntui raskaalta”, Veikko kertoo. ”Kun vanhuus lähestyy, niin jossakin vaiheessa on mietittävä eri vaihtoehtoja.”


Veikon kotipaikka ehti olla autiona 25 vuotta. Sitten se toimi pariskunnan kesämökkinä. Vuonna 1995 Elli ja Veikko aloittivat viisi vuotta kestäneen rossipohjaisen talon täydellisen remontoimisen. ”Jos sama homma pitäisi tehdä nyt, niin remontti jäisi näillä tietoa tekemättä. Olisin rakentanut uuden”, Veikko sanoo.


”Loman aikanakin vain rakennettiin tätä. Tuntui, ettei talo tule ikinä valmiiksi. Vuonna 2000 oli kirvesmieskin apuna. Sitten jälkeenpäin tehtiin pihaan erillinen kalustohalli. Vanha navettarakennus rakennettiin myös uusiksi, ihan perusteellisesti”, Veikko kertoo.


Nyt entisessä navetassa on varasto, autotalli ja lämmin askarteluhuone.


Suku ja kotiseutu


Veikko pohtii kotiseudun teemaa. Talo Piipsjärven rantamaisemassa ja hiihtokeskus Honkamajan ulkoilureittien läheisyydessä on kylän kauneimpia ja parhaimpia paikkoja. Paikkaan liittyy niin kylän kulttuurihistoriaa kuin Kallion oman suvun historiaa. Järven kuivattaminen 1800-luvun lopulla oli valtava operaatio silloisilla välineillä. Lapsuudestaan Veikko muistaa heinäsuovarivistöt kuivatulla järvellä. Valtava hanke oli tietysti myös järven vesittäminen vuonna 1978.


Suku kiinnittää kotiseutuun. Veikko on tutkinut isän puoleista sukuaan vuoteen 1683 asti. ”Henkilökartat on tehtynä, mutta kirjaa ei vielä. Sitten kun pääsen näistä muista tehtävistä, niin tulee aikaa perehtyä sukuun tarkemmin.” Kallion talossa asui vanhempien, Matin ja Annan, lisäksi Veikko ja hänen Marja-sisarensa, mutta myös isän veli Seemi Kallio puolisonsa, viiden lapsensa ja iäkkään isänäidin kanssa. Myöhemmin Seemi perheineen muutti omalle Peltonen-nimiselle tilalle.


Kallio on sukunimenä sangen yleinen. Oulaisissa oli 1960-luvulla kolme Veikko Kalliota. Kukaan heistä ei ollut sukua toisilleen.

 

Liikkuvat työt


”Lähdin 22-vuotiaana tästä talosta opiskelemaan Tampereelle maanviljelijäopistoon. Valmistuin 1972 ja pääsin suoraan Hankkijalle töihin.” Veikko palasi takaisin kotiseudulleen 25 vuoden kiertämisen jälkeen.


”Tiedän, että paljon vanhuksia muuttaa Oulaisiin hyvien terveydenhuoltopalvelujen takia”, Kallio kertoo. Tieto tulee sisältä päin, sillä Kallio on johtanut kohta kuusi vuotta noin 730 jäsenen Eläkeliiton Oulaisten yhdistystä. Yhdistys on jäsenmäärältään maakunnan kolmanneksi suurin. Vain Oulun ja Nivalan Eläkeliiton yhdistyksillä on enemmän jäseniä.


Kallion työuran voi tiivistää kolmeen: Hankkijalla viljapäällikkönä ja myymäläpäällikkönä noin kymmenen vuotta, mm. Oulussa ja Rovaniemellä. Sitten säästöpankin kahden eri konttorin aluejohtajana yhteensä noin 17 vuotta Paavolassa ja Muhoksella. Viimeiset kymmenen vuotta ennen eläköitymistä Veikko toimi lähinnä maatalouteen liittyvien EU-projektien palveluksessa Oulussa, Raahessa ja Oulaisissa.


Veikon oma kokemus kuvaa maailman muuttumista. ”En ole eläissäni montaakaan kertaa hakenut työpaikkaa, vaan kutsu on tullut uusiin tehtäviin. Mutta nyt kun haimme Eläkeliiton piirille osa-aikaista toiminnanjohtajaa, hakijoita oli peräti 26 ja koulutustaso tosi kova, korkeimpana valtiotieteen tohtori.”


Veikon Elli-vaimon työ vaati myös matkustamista, sillä hän oli kotisairaanhoitajana Raahen hyvinvointikuntayhtymässä. Pariskunnalla on kaksi aikuista lasta, Päivi ja Janne, joista Päivi asuu hollantilaisen miehensä kanssa Hollannissa ja Janne Oulussa. Päivillä on kolme lasta.

 

Eläke ja sairaus


Vanhuus ei tule yksin,sanotaan, ja tämän on Veikkokin saanut kokea. Eläkkeelle jäätyään 2011, ikänsä urheillut mies alkoi ihmetellä omaa, helppoa hengästymistään ja rytmihäiriöitä. Tarkoissa tutkimuksissa syyksi paljastui se, että sydämen suonista noin puolet oli tukossa. Neljän suonen ohitusleikkauksen jälkeen elämä jatkui, mutta ei yhtä voimallisesti kuin aiemmin. Suunnistus- ja hiihtoharrastusta vajaatoiminen sydän on hidastanut melkoisesti.


Veikko Kallion syntymäpäivä on tulevana perjantaina. Hän juhlii syntymäpäiväänsä kuitenkin lauantaina 21.4. Honkamajalla. Eläkeliiton Oulaisten yhdistyksen puheenjohtajuuden lisäksi Veikko Kallio on toiminut mm. yhden nelivuotiskauden kaupunginvaltuutettuna, puoluetaustana keskusta, sekä maakuntavaltuustossa. Tällä hetkellä hän on myös Vestian hallituksessa ja Oulaisten vanhusneuvoston puheenjohtajana.

 

 

 Erma 2x65

 ST nettikauppa 

31648308 1692794157469228 5656655289575800832 n

 

   Pajala

 

 

yhteystiedot