Monikaan ei tiedä, että lupiini eli komealupiini on vieraslaji, jota ei saa levittää istuttamalla. Kasvi rehevöittää elinympäristönsä ja tukehduttaa alkuperäiset niitty- ja ketokukat. Niiden häviämisen myötä perhos-, hyönteis- ja kovakuoriaislajisto köyhtyy.

 

Vieraslajit, joihin kuuluu myös lupiini, ovat iso uhka luonnolle ja ihmisen terveydelle. Tänä keväänä myös kunnat haastetaan mukaan vieraslajien torjuntaan. Kampanjassa ovat mukana Allergia-, iho- ja astmaliitto sekä Maailman luonnonsäätiö WWF. Ne haastavat kaikki Suomen kunnat mukaan vieraslajien torjuntatalkoisiin. Haitallisilla vieraslajeilla on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia niin luonnon monimuotoisuuteen kuin ihmisten terveyteenkin.


Nopeasti leviävät vieraslajit tukahduttavat tieltään miltei kaiken muun kasvillisuuden. Seuraukset heijastuvat koko ekosysteemiin. Kun luontainen kasvilajisto taantuu, katoavat myös niistä riippuvaiset hyönteiset, kuten perhoset ja kovakuoriaiset. Hyönteisten häviämisellä on puolestaan haitallisia seurauksia linnuille, mutta pölytyksen heikentyessä myös ihmisille.


Lupiini on hyvä esimerkki haitallisesta vieraslajista. Se leviää aggressiivisesti ja tukehduttaa tienvarsilta ja luonnonniityiltä alkuperäiset ketokasvit, kuten kissankellot, apilat, päivänkakkarat, niittyleinikit, puna-ailakit, ruiskaunokit ja monet kauniit luonnonheinät. Lupiini on ongelma toisestakin syystä. Se vapauttaa maaperään paljon typpeä, eivätkä niukkaan maaperään tottuneet alkuperäiset ketokasvit pysty enää kasvamaan ravinteikkaassa maassa.


Monella emännällä on tapana istuttaa lupiinipuska postilaatikon viereen. Tästä perinteestä kannattaa luopua. Lupiinin leviämistä voitaisiin estää myös tienvarsien niitolla, kunhan se tapahtuu tarpeeksi varhain ennen kuin kasvi ehtii siementää. Lupiini on kyllä näyttävä, joten juhannukseksi kannattaa kerätä maljakot täyteen lupiineja.

 

Hankalasti hävitettäviä


Jättipalsami ja jättiputket on säädetty EU:ssa haitallisiksi vieraskasvilajeiksi. Jättiputki valtaa nopeasti alaa ja on hankala hävittää. Sen kasvinesteet yhdessä auringonvalon vaikutuksen kanssa aiheuttavat palovammoja muistuttavia iho-oireita, jotka paranevat hyvin hitaasti. Jättiputkien kasvineste voi aiheuttaa jopa näön menetyksen joutuessaan silmiin.


Suomen kansalliseen kiellettyjen vieraslajien listaan on lisätty kurtturuusu, komealupiini, japanintartar ja jättitatar. Vieraslajien haitallisuuden johdosta kaikkien edellä mainittujen kasvien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on lailla kielletty. Kiinteistön omistajan on myös poistettava luonnon monimuotoisuutta tai ihmisen terveyttä uhkaavat esiintymät.


Kunnat haastetaan kartoittamaan haitallisten vieraskasvilajien esiintymiä ja laatimaan suunnitelmat niiden hävittämiseksi. Oulaisissa ympäristötoimi on antanut toistaiseksi kehotuksia poistaa jättiputket. Niitä on esiintynyt Juntintiellä, ja jättiputkia on poistettu niittämällä ja roundupilla. ”Se on kyllä vaikeasti hävitettävä, kun siemen pysyy itämiskelpoisena maassa niin pitkään”, kertoo ympäristösihteeri Henna Ollakka.


Ely-keskuksessa Oulussa ylitarkastaja Lotta Sundström on perehtynyt vieraslajien hävittämiseen. Myrkyllisten jättiputkien hävitys vaatii suojavarusteet. Kasvusto leikataan alas ja juuret kaivetaan maasta. Juurten tilalle laitetaan valoa läpäisemätön vahva muovi, joka on pidettävä paikoillaan monta vuotta.


Lupiinin leviämisen voi estää niittämättä ennen kuin kasvi siementää. Sen hävittäminen juuristosta on hyvin työlästä. Sanottakoon varoituksen sanana lupiinista sekin, että kasvi on myrkyllinen ja sen siemenpankki säilyy maassa 50 vuotta. ”Typpipitoisena lupiini pilaa elinympäristön”, Sundström huomauttaa.


Jättipalsami on kitkettävä juurineen ennen siementämistä, mikä on helppoa, sillä juuret ovat hennot. Jättipalsami kuitenkin pystyy kasvamaan myös varrenpalasista, joten myös leikattu kasvijäte on hävitettävä.

 

 

 

 Erma 2x65

 

   

 

31648308 1692794157469228 5656655289575800832 n


 

   Pajala

yhteystiedot

Liitteet