Mäen kartano Ylivieskassa on kaupungin kauneimpia rakennuksia laajoine puutarhoineen. Talossa asuva Mauno Rajaniemi hoitaa kartanon puutarhaa huolella.

 

Yksi mielenkiintoinen kohde Ylivieskan kaupungissa on niin kutsuttu Mäen talo rautatien ja Kalajoen kulmassa Savitiellä. Yksityisomistuksessa olevassa kartanossa asuu Oulaisten Piipsijärveltä syntyisin oleva sähköasentaja Mauno Rajaniemi. Nykyisin alkujaan kahden huoneen
asuinrakennuksesta on laajennusten myötä kasvanut 17 huonetta ja yhteensä noin 450 neliöä käsittävä kartano, jonka pihapiirissä on useita hirsisiä talousrakennuksia ja muun muassa 1930-luvulla valmistunut maakellari.


”Tämän kartanon omistaja on San Franciscossa asuva poikani, Hannu Rajaniemi, mutta minulla on elinikäinen asumisoikeus tähän taloon, Mauno Rajaniemi kertoo. Hänen edesmennyt puolisonsa oli Mirja Rajaniemi omaa sukuaan Mäki, Aini ja Verner Mäen tytär.
Mauno Rajaniemi asuu myös todennäköisesti Ylivieskan vanhimmassa ja hulppeimmassa talossa, joka on kartanomainen ja tunnetaan paikkakunnalla yleisesti Mäen talon nimellä. Tilan virallinen nimi on Jokela-Sillankorva, koska kartanon tontista on mahdollisuus erottaa kaksi asuinrakennuksen tonttia. Mauno Rajaniemen mukaan Mäen talon ydinosa on rakennettu vuonna 1843, eli ennen kuin Ylivieskaan saatiin rautatie. Jokelan nimellä kulkeneen talon osti aikoinaan Amerikan kävijä Iivari Mäki. Hän oli syntyisin Virroilta, mutta hänen vaimonsa Amanda omaa sukuaan Kivioja oli ylivieskalainen. Jokelan paikka oli Amandan lapsuudenkoti.  Siitä syystä Iivari Mäki hankki sen perheensä omistukseen.

 

Verner Mäen puutavaraliikkeen toimisto sijaitsi kartanon keskivaiheella, kertoo Mauno Rajaniemi.


”Ylivieskaan muutettuaan Iivari oli rakentanut ensin ison talon tuohon joen toiselle puolen nykyiseen Savisilta yhteen, josta perhe muutti Jokelaan. Aluksi tämä Amandan lapsuudenkodin paikalla ollut talo oli kahden huoneen asuinrakennus, jonka Iivari laajensi heti omistusoikeuden saatuaan. Taloon perustettiin myös sekatavarakauppa, tuohon tien puolelle. Hirsinen alkuosa on sisällytettynä tässä talossa, Mauno Rajaniemi kertoo historiatietoa, jonka on kirjaksi koonnut hänen edesmennyt puolisonsa Mirja Rajaniemi.
Vuonna 1916 paikan ostivat Amanda ja Iivari Mäen pojat Verner ja Harald. Veljekset laajensivat 1950luvulla taloa elintasosiivillä keittiöineen ja saunoineen. Jonkin aikaa rakennuksessa oli myös vielä kauppatilat, sittemmin puutavaraliikkeen toimisto sekä kaksi asuntoa kahdessa kerroksessa. Laajennuksen piirustukset ovat yhä tallella ja ne ovat Feliks Lundin tekemät. Laajennus on muutoin toteutettu Lundin piirustusten mukaan, mutta ikkunapuitteet eivät ole  olleet koskaan niin koristeelliset kuin piirustukissa. Verner ja Harald Mäki tekivät työkseen puutavarakauppaa.
”Enimmillään tässä talossa työskenteli myös puutavarakaupan kuusi työntekijää. Mäen veljesten ostamaa puutavaraa laivattiin Rahjan satamasta ympäri maailmaa. Vaimoni Mirja muisteli, että hän oli lapsena laivassa päivähoidossakin. Hän muisti myös, kuinka merimies kerrankin kantoi häntä harteillaan laivan uumeniin, kun Mäen myymää puutavaraa lastattiin laivaan, Mauno Rajaniemi jatkaa.


Kahden huoneen asuinrakennuksesta tuli laajennusten myötä 450 neliöinen kartano, jossa on 17 huonetta.  Viisi huonetta sijaitsee yläkerrassa ja siellä on myös Hannu Rajaniemi kirjoittanut kaksi viimeisintä kirjaansa.
”Aikoinaan kartanon toisessa päässä asui Verner ja toisessa Harald, molemmat perheineen. Harald kuoli nuorena vain 54-vuotiaana ja Verner eli 91-vuotiaaksi”.
Sittemmin Mäen talossa asui suvun perheenjäseniä, kunnes Leena Mäki viimeisenä muutti pois ja kartano oli hetken aikaa tyhjillään.
”Meillä oli talo Rannan koulun lähellä, mutta Mirja halusi, että muuttaisimme hänen lapsuudenkotiinsa, ettei kartano menisi tyhjillään huonoon kuntoon. Pitkän pohdinnan jälkeen päätimme hankkia Savitien omistukseemme ja myydä oman kotimme Niemelänkylästä, Mauno Rajaniemi kertoo.

 

Kartanossa on arvostettu myös talonpoikaisantiikkia, vanhaa savi- ja kuvataidetta.


Haastattelupäivänä ympäri kartanon puutarhaa olevat orvokit, narsissit ja tulppaanit kukkivat täydessä loistossa. Puutarhassa on useita tyylikkäitä levähdyspaikkoja joelle päin ja vanhojen puiden sekä syreenien keskellä. Kaikki puiset puutarhakalusteet edustavat talon laajennusajan henkeä.
”Ostin puutarhaan 50 orvokkia ja nuo muut kukkivat kukat ovat sipulikukkia ja osa perennoista on jo aikoinaan puutarhaan hankittuja”.
Mauno Rajaniemi kertoo, että muutettuaan Mäen taloon he remontoivat yhdessä Mirjan kanssa Haraldin puolen kartanosta. Toisen puolen remontti jäi kesken, kun Mirja Rajaniemi sairastui.
”Kymmenen vuotta sitten tähän taloon vaihdettiin maalämpö ja se on jo maksanut itsensä. Maalämmön vuotuiset sähkökulut näinkin isossa talossa ovat vain 1500 euroa. En osaa kuvitella, paljonko maksaisi, jos tämä lämpiäisi öljyllä”, Mauno Rajaniemi sanoo.
Kartanoon on neljä sisäänkäyntiä, mutta Rajaniemi käyttää lähinnä yhtä keittiöönsä johtavaa. Kahden asunnon välissä ollut ovi on avattu ja koko 17 huoneen kartano kahdessa kerroksessa on Mauno Rajaniemen käytössä. Kartanon huoneet ja salit on kalustettu aidoilla antiikkihuonekaluilla.
”Emme ole ostaneet tähän taloon huonekaluja, vaan käytössä täällä olevat kalusteet ovat olleet talossa jo aikaisemmin. Osan vanhoista kalusteista olen tuonut kotoani.” Mauno Rajaniemi esittelee isoisänsä Jaakko Pienihäkkisen valmistamia ja edelleen käytössä olevia kalusteita kuten kirjoituspöytä, keittiökaappi ja tuoleja.

 

Kartanon vanhin huonekalu lienee Mari Jaakobin tytär Ojalalle aikoinaan kuulunut kirstu.


Tiettävästi kartanossa oleva vanhin huonekalu on kirstu, joka on ollut Amanda Kiviojan äidin, Mari Jaakobin tytär Ojalan, omistama ja tehty käsityönä vuonna 1859. Mäen talo on PohjoisPohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Kartanon nykyisin omistava Hannu Rajaniemi asuu Yhdysvalloissa. Hän opiskeli matematiikkaa ja teoreettista fysiikkaa Oulun ja Cambridgen yliopistoissa ja väitteli tohtoriksi säieteoriasta Edinburghin yliopistossa. Hänellä on yritys Yhdysvalloissa ja lisäksi hän on kuusi kirjaa julkaissut scifikirjailija.
”Seitsemäs kirja on kesken, koska Hannu tekee tutkimustyötä aikaansaadakseen läpimurron koronaviruksen tappavaan rokotteeseen. Hänellä on kesken myös syövän vastainen tutkimus. Tämän tutkimuksen hän aloitti heti syöpään kuolleen äitinsä hautajaisten jälkeen. Scifikirjailijana Hannu on tunnetumpi Yhdysvalloissa kuin Suomessa, Mauno Rajaniemi kertoo.


Hän palasi juuri ennen koronarajoituksia kahden kuukauden vierailulta poikansa ja tämän tohtorivaimon luota. Mauno Rajanimi muistelee, että heidän ollessaan kerrankin kävelyllä San Franciscon kaupungilla, niin keski-ikäiset naiset tunnistivat kirjailija Hannu Rajaniemen ja hankkivat häneltä nimikirjoituksia. Hannu Rajaniemi  asuu Googlekukkulaksi  nimetyllä mäellä ja hänen naapurinaan asuu myös Googlen toimitusjohtaja.
”Hannu on myös tekemisissä Donald Tumpin vävyn kanssa, mutta ei siitä huolimatta saanut presidentiltä rahoitusta koronaviruksen vastaisen rokotteen kehittämiseen, Mauno Rajaniemi kertoo ja jatkaa, että Hannu on saanut kyllä muutoin hyvin rahoitusta tutkimuksiinsa Yhdysvalloissa.

Kaisa Hietala

 

 

 Erma 2x65

 ST 84x50 UUSI 

31648308 1692794157469228 5656655289575800832 n

 

   Pajala

 

 

yhteystiedot